Arabian Rose Kolikkopeli Netissä

Reilun kasinon luokitus:
  • JOYCASINO
    JOYCASINO

    Paras online-kasino! Rekisteröidy bonuksia!

  • CASINO-X
    CASINO-X

    Rehellinen ja luotettava kasino!

Arabian alkeiskurssi

Tällä kättelykurssilla opit arabian kielestä sellaiset perustaidot, joita tarvitset kohdatessasi arabiaa puhuvia ihmisiä matkalla, työssä, kotona, harrastusten parissa. Tutustut myös arabialaiseen tapakulttuuriin ja elämänmenoon.

Tämän kurssin audiomateriaalin kieleksi on valittu pääasiassa Egyptin puhekieli, koska se on se arabian variantti, jota ymmärretään arabiankielisessä maailmassa ehkä laajimmin – suosittujen egyptiläisten tv-sarjojen ansiosta!

Arabian kielestä innostuvan kannattaa miettiä tarkkaan, ”mitä arabiaa” hän haluaa oppia. Arabimaiden kielet eroavat toisistaan huomattavasti sanaston ja varsinkin ääntämisen osalta. Lisäksi jokaisen maan sisällä on omat rekisterinsä: puhekieli, standardikieli (asioimiskieli, tiedotusvälineiden kieli, uskonnon kieli).

Islamista kiinnostuneelle on omat opiskeluväylänsä, sillä islamin arabia on oma lajinsa. Tämän kurssin avulla oppii selviytymään yksinkertaisista kohtaamistilanteista. Kurssin opetussisällöt on kirjoittanut arabian kielen opettaja Tuija Rinne.

Kurssi liittyy tv-kieliohjelmasarjaan Arabialainen kättely. Kuusiosainen sarja kertoo monipuolisesti myös arabialaisesta kulttuurista, tavoista ja elämänmenosta. Se on kuvattu kolmessa hieman toisistaan poikkeavassa arabimaassa: Egyptissä, Libanonissa ja Tunisiassa. Sarjan ohjelmat löytyvät kunkin osan etusivulta. Ohjelmasarjan ovat toimittaneet Ghadi Boustani ja Markku Värtö, ja se on vuodelta 2008.

Alasivut

1. ’ahlan wa-sahlan

Keitä ovat arabit ja mitä sanotaan, kun tavataan?

Reilun kasinon luokitus:
  • JOYCASINO
    JOYCASINO

    Paras online-kasino! Rekisteröidy bonuksia!

  • CASINO-X
    CASINO-X

    Rehellinen ja luotettava kasino!

Tervetuloa tutustumaan arabian kieleen ja kulttuurikoodiin! Keitä arabit ovat ja mitä sanotaan, kun tavataan? Tämä ja paljon muuta selviää sarjan ensimmäisessä osassa.

2. šukran

Kohteliaisuuksia, tapoja ja ruokakulttuuria.

Sarjan toisessa osassa opitaan kiitokset ja muut kohteliaisuudet sekä tutustutaan arabialaiseen ruokakulttuuriin. Siinä selviää myös, mikä on sallittua ja mikä ei. Muina aiheina ovat mm. vesipiippu ja makeat leivokset.

3. yαllα yαllα

Liikutaan veneellä, taksilla, jalan ja kysytään tietä.

Menoksi! Sarjan kolmannessa osassa ollaan liikkeellä felukka-veneellä Niilillä, taksilla Kairossa ja jalan Baalbekissa. Lisäksi opetellaan kysymään missä? ja mistä?

4. svaija, svaija

Harrastuksia, ammatteja, viikonpäiviä ja määrän ilmaisuja.

Shuwayya – rauhallisesti. Sarjan neljännessä osassa käydään Aleksandriassa kirjastossa ja tyttöjen futistreeneissä, Kairossa Al-Ashar -puistossa ja pyramideilla sekä katsomassa itämaista tanssia.

5. habiibi

Aiheina perhe ja libanonilaiset häät.

Habiibi – rakas. Sarjan viidennen osan aiheina ovat perhe, lapset, mies ja nainen. Pääsemme myös seuraamaan häämenoja Libanonissa ja pistäydymme koptilaisluostarissa Egyptissä.

6. in’shallah

Aikakäsitys ja bisneksen teko arabimaissa.

In shaa Allah – jos luoja suo. Sarjan viimeisen osan aiheina ovat mm. ajan käsitys ja bisneksen teko arabimaissa. Tärkeä kysymys onkin: milloin?

Arabia

Arabian kielen alkeet ja kulttuurin tuntemus auttavat pärjäämään arabiankielisessä maailmassa matkaillessa. Kulttuurintuntemus auttaa ymmärtämään arabien tapakulttuuria myös arabimaiden ulkopuolella.

Alasivut

Arabian alkeiskurssi

Opi kielen perustaidot, joilla pärjäät matkoilla.

Tällä kättelykurssilla opit arabian kielestä sellaiset perustaidot, joita tarvitset kohdatessasi arabiaa puhuvia ihmisiä matkalla, työssä, kotona, harrastusten parissa. Tutustut myös arabialaiseen tapakulttuuriin ja elämänmenoon.

Arabialaisen illan huumaa

Arabialaista pähkinärisottoa auringonlaskun jälkeen.

Astu makujen maailmaan arabialaiselle illalliselle. Tarjolla on mm. arabialaista pähkinärisottoa, hummusta ja libanonilaisittain valmistettua kanaa.

Islamin vieraana tutustutaan myös arabikulttuuriin

Matka islamilaiseen maailmaan ja arabikulttuuriin.

Professori Jaakko Hämeen-Anttila johdattaa kiehtovalle matkalle islamin maailmaan, kulttuuriin ja ihmisten jokapäiväiseen elämään 6-osaisessa sarjassa Islamin vieraana. Arabikulttuuriin tutustutaan Egyptissä ja Syyriassa. Ohjelmasarja on vuodelta 2003.

Venäjän kuunteluharjoituksia: Tutustu Nikolai Gogolin pietarilaisnovelleihin

Vuonna 2020 on kulunut 210 vuotta Nikolai Gogolin syntymästä. Gogol on sanonut Aleksandr Puškinista, että hän on kaikkemme. Fjodor Dostojevski puolestaan on todennut Gogolista, että me kaikki olemme tulleet Gogolin viitan alta (Päällysviitta – Шинель).

Kapusta Master 2 – osa 10: Eron hetki

Toivotuksia, onnitteluja ja juhlahetkiä.

Toivotuksia, onnitteluja – поздравления, eron hetkiä – все уезжают, sekä elämän juhlahetkiä – праздники.

Kapusta Master 2 – osa 9: Taloudesta ja säästä

Kapusta Master 2 – osa 9: Taloudesta ja säästä

Tämän jakson aiheita ovat säätila – Какая сегодня погода? – liikenne, liikkuminen ja liikeverbit – Ира идёт в театр. Петри едет в Москву. Томас летит в Амстердам – sekä asuminen – Вы живёте в центре города или в районе?

Kapusta Master 2 – osa 8: Rakastan elämää

Aiheina ovat ihmissuhteet ja verbit, joilla venäjäksi mennään naimisiin. Lisäksi kysytään Какой год?- Mikä vuosi? ja Когда?- Milloin? sekä В каком году? – Minä vuonna?

Kielet

Italian pikavisiitti

Kieltä ja tapakulttuuria matkailijan tarpeisiin.

Oletko lähdössä matkalle? Haluatko oppia kielen alkeet nopeasti? Pikavisiitti on tiivis paketti, josta saat Italian kieli- ja tapatietoa: kuinka selvitä kaupassa, ravintolassa, kaupungilla, lippuluukulla… Pari italian sanaa riittää sulattamaan italialaisten sydämet, ja sinäkin saat matkastasi enemmän! Kielten taitotasoasteikolla pikavisiitti sijoittuu tasolle A1 (kieliaines A1.2, kielioppi A1.1).

Es español 1 – espanjan kielen alkeiskurssi

12-osainen alkeiskurssi tutustuttaa myös maan kulttuuriin.

Es español 1 on 12-osainen espanjan kielen alkeiskurssi. Sanastoa, puheenymmärtämistä, fraaseja ja kielioppia harjoitellaan runsaiden tehtävien avulla ja kulttuuriosassa tutustutaan monipuolisesti Espanjan kulttuuriin. Kielten taitotasoasteikolla kurssi sijoittuu tasolle A1-A2.

SWE – pakko puhua ruotsia!

SWE on sarja viidestä Ruotsiin muuttaneesta suomalaisesta.

SWE on nettisarja viidestä Ruotsiin muuttaneesta suomalaisesta. Lyhyet videot kertovat, miltä Ruotsi näyttää suomalaisin silmin. Ruotsiksi. Mielenkiintoisia ja vauhdikkaita henkilöitä ja aiheita, jotka tempaavat mukaansa – ja saattavat aiheuttaa kiinnostusta ruotsin kieleen!

Finnish phrases – Suomen kielen fraaseja

20 keskustelutuokiota suomeksi lyhyillä videoilla.

Welcome to learn Finnish! These easy videos will help you to deal with everyday situations, like buying food, telling about your family and introducing yourself.

Arabian alkeiskurssi

Opi kielen perustaidot, joilla pärjäät matkoilla.

Tällä kättelykurssilla opit arabian kielestä sellaiset perustaidot, joita tarvitset kohdatessasi arabiaa puhuvia ihmisiä matkalla, työssä, kotona, harrastusten parissa. Tutustut myös arabialaiseen tapakulttuuriin ja elämänmenoon.

RUS – venäjästä rakkaudella

RUS-sivustolla tapaat nuoria suomalaisia ja venäläisiä.

RUS-sivustolla tapaat nuoria suomalaisia ja venäläisiä, joiden kanssa voit päivittää kielitaitoasi, venäläisyyden ja Venäjän tuntemustasi. Löydät täältä myös videoita, blogeja, linkkejä harrastuksiin ja kulttuuriin – perusasioita unohtamatta. Opettele slaavikyykky tai tee hauskoja testejä.

Matkailuenglantia – 5. Syöminen ja juominen

Simppeliä ruoka- ja juomasanastoa matkailijalle englanniksi.

Matkailun suurimpia nautintoja on syöminen ja juominen paikallisissa ravintoloissa, kahviloissa ja baareissa. Englanninkielisissä maissa aterioinnin aikataulut ovat melko lailla samat kuin Suomessa, mutta Etelä-Euroopassa kulttuuri on jo hyvin erilainen.

Arabia

Arabian kielen alkeita ja arabien tapakulttuuria.

Arabian kielen alkeet ja kulttuurin tuntemus auttavat pärjäämään arabiankielisessä maailmassa matkaillessa. Kulttuurintuntemus auttaa ymmärtämään arabien tapakulttuuria myös arabimaiden ulkopuolella.

Englanti

Englannin kursseja eri tasoille ja tarpeisiin.

Englannin taito on nykyään lähes kaiken a ja o, joten siitä on hyvä opetella edes alkeet – ainakin matkailualkeet! Oletko palvelualalla tai aiotko sille? Täältä löytyy eri alojen englantia. Myös kielitutkintoihin valmistautuminen onnistuu!

Espanja

Opiskele espanjaa tai tutustu vain maan tapakulttuuriin.

Opiskele espanjaa itseopiskelukurssilla tai hyödynnä materiaalia opetustyössäsi. Opit kielen alkeita, kulttuuria, kielioppia ja fraaseja. Kursseista löytyy lukuisia kuuntelutehtäviä. Videoiden ja artikkelien myötä tutustut tapakulttuuriin ja historiaan.

Italia

Tutustu italian kieleen, tapoihin ja kulttuuriin!

Oletko lähdössä Italiaan? Pikavisiitti auttaa sinut matkaan. Haluatko opiskella italiaa enemmänkin? Italian peruskurssi on sopiva vaihtoehto, ja sitä käyttivät Talo Italiassa -kilpailijatkin. Molemmissa tutustut myös italialaiseen tapakulttuuriin, josta löytyy lisää Tavat ja kulttuuri- sekä Ruokakulttuuri-osioissa. Abitreenit sopii myös kertaamiseen.

Japani

Tutustu japanin kieleen ja kulttuuriin!

Japanin kielen alkeiskurssi tarjoaa hyvän alun japanin kielen opinnoille. Samalla tutustut japanilaiseen kulttuuriin. Kiinnostavatko japanin kirjoitusmerkit? Niihinkin voit tutustua täällä.

Kiina

Tutustu Kiinaan, kiinalaiseen tapakulttuuriin, kalligrafiaan

Kiina on yksi tulevaisuuden tärkeimmistä kielistä myös eurooppalaisille. Opettele alkeet tai tutustu edes kiinalaiseen tapakulttuuriin – sekin auttaa kanssakäymisessä! Kalligrafiaa voit harrastaa pelkästään taidemielessä, ilman kielitaitoa.

Kreikka

Näillä sivuilla voit opiskella kreikan kielen alkeita, kerrata aakkoset tai tutustua Kreikan historiaan.

Latina

Nykykielissä on lainoja latinasta.

Latinaa ei enää puhuta äidinkielenä, mutta romaaniset kielet, espanja, ranska, italia,romania ja portugali, ovat kehittyneet latinan puhutusta muodosta. Latinaa opetetaan edelleen monissa kouluissa ja yliopistoissa ja se on katolisen kirkon pääkieli. Latinaa käytetään myös lääketieteessä, luonnontieteessä ja oikeustieteessä. Monissa nykykielissä on latinasta peräisin olevia lainasanoja

Liettua

Tutustu liettuan kielen alkeisiin ja Liettuan historiaan.

Haluatko oppia muutaman sanan liettuan kieltä? Täällä voit tutustua myös Liettuan historiaan.

Portugali

Tutustu portugalin kieleen ja tapakulttuuriin.

Portugali on maailmankieli, puhujamääränsä perusteella maailman kuudenneksi puhutuin kieli – puhujia sillä on yli 200 miljoonaa ympäri maailmaa.

Puola

Tutustu puolan kielen alkeisiin (ei toimi mobiilissa).

Puolan kielen alkeet ja kulttuuri tulevat tutuksi Easypolish-kurssilla.

Ranska

Tutustu Ranskaan ja opettele ranskan alkeet matkaeväiksi.

Ranskan alkeita matkaeväiksi voit opiskella helposti pikavisiitin avulla – ja tutustua samalla ranskalaiseen tapakulttuuriin! Ranskaan ja ranskalaisuuteen voit tutustua myös mielenkiintoisten suomenkielisten artikkelien ja videoiden avulla, joita löydät otsikkojen Ruokakulttuuri sekä Tavat ja kulttuuri alta.

Ruotsi

Treenaa ruotsin kieltä – kouluun, ammattiin, harrastuksiin!

Ruotsin kieltä voit opiskella täällä erilaisin tavoittein: kerrata lukion ruotsia, treenata yo-kirjoituksia, työlämää tai yleistä kielitutkintoa varten – tai sitten vain elämää varten!

Saksa

Saksan kieltä ja saksankielisten maiden kulttuuria.

Saksan kieliopinnot sisältävät videomateriaalia, tekstiä ja tehtäviä. Materiaalin avulla voi opiskella saksan kielen alkeita ja fraaseja sekä Itävallassa ja Sveitsissä käytettäviä ilmaisuja.

Suomi – Finnish

Materials for learning Finnish language and culture.

Welcome to learn Finnish language and culture! These materials are mainly in Finnish, but some of them offer English translations or vocabularies to help the beginners.

Turkki

Turkin kieltä ja kulttuuria matkailijoille.

Turkki on yksi suomalaisten suosituimmista lomakohteista, mutta turkin kieli on useimmille vieras. Nyt voit opetella sitä lomatarpeiksi ja tutustua muutenkin Turkin historiaan ja ruokakulttuuriin.

Unkari

Unkari on suomen sukulaiskieli

Sukulaiskieli unkari on kaukainen sukulainen eikä ymmärtäminen käy helposti. Unkarin kieleen voit tutustua viikonloppumatkan tarpeiden verran, ja kulttuuriin tutustuminen käy myös suomeksi tekstitettyjen videoiden avulla.

Venäjä

Opi venäjää, vaikka vain aakkoset

Venäjän kieli on haasteellinen, mutta tämä sivusto tarjoaa useita erilaisia mahdollisuuksia oppia sitä: vähän, enemmän tai vain aakkoset. Oletko kiinnostunut venäläisestä kulttuurista ja yhteiskunnasta? Siihenkin on tilaisuus suomeksi tekstitettyjen videoiden avulla. Uusin sisältökokonaisuus RUS – venäjästä rakkaudella on suunnattu kaikille, jotka ovat kiinnostuneet 2000-luvun venäläisyydestä!

Viittomakieli

Perustietoa viittomakielestä sekä hyödyllisiä viittomia.

Viittomakieltä käyttävät kuurojen lisäksi esimerkiksi huonokuuloiset, mutta yhtä hyvin myös kuulevat, kuten viittomakielen tulkit ja opettajat, kuurojen ja huonokuuloisten perheenjäsenet ja ystävät sekä kielen harrastajat.

Tutustu Viron kieleen, kulttuuriin ja kaupunkeihin.

Eteläisen naapurimaamme Viron kieli ja kulttuuri on melkoisen tuttua, muttei niin tuttua etteikö lisätieto olisi paikallaan. Täällä voit tutustua lisää molempiin!

Kansoja yhdistävä ja erottava arabia

Julkaistu: 11. lokakuuta 2020 | Kirjoittanut: Sylvia Akar

Arabian kieli

Arabia on yksi maailman eniten puhutuista kielistä, ja se on yksi YK:n virallisista kielistä. Moderni standardiarabia eli arabian kirjakieli on 25 valtion virallinen kieli – tai yksi virallisista kielistä – ja klassinen arabia on kaikkien muslimien liturginen kieli. [1]

Suomessa arabian äidinkielekseen on ilmoittanut 2020 tilaston mukaan 26 467 henkilöä. Se on venäjän ja viron jälkeen kolmanneksi yleisin vieras kieli maassamme. Arabiaa on opetettu suomalaisissa kouluissa oman kotikielen tunneilla jo pitkään. Syksystä 2020 alkaen on tarkoitus tehdä arabiasta peruskoulun valinnainen B2-kieli. Yliopistollisena aineena arabiaa voi Suomessa opiskella vain Helsingin yliopistossa.

Mitä ovat arabimaat? Pan-arabialaisuus ja Arabiliitto

Arabimaihin lasketaan yleensä Arabiliiton jäsenmaat, joita on 22. [2] Arabiliitto on ideologinen luomus, joka koostuu ”arabivaltioista”. Nettisivuillaan se kuvaa itseään arabiaa puhuvien kansojen liitoksi. Tosin liittoon kuuluu myös maita, joissa arabia ei ole valtakieli, kuten Djibouti ja Somalia.

Arabiliiton alaisuudessa toimii keskus, jonka tavoitteena on edistää arabiankielistä opetusta, arabimaiden kulttuurista yhtenäisyyttä ja rikastaa jäsenmaiden kulttuuri- ja tiede-elämää käännöstoiminnalla.

Arabimaissa toimii myös ainakin viisi kieliakatemiaa, joista vanhin on toiminut Damaskoksessa vuodesta 1919. Kuuluisin on Kairon akatemia, joka perustettiin 1932. Muut merkittävät akatemiat sijaitsevat Irakissa ja Jordaniassa. Näiden akatemioiden tarkoitus on säilyttää arabian kirjakieli ja kehittää sitä modernien yhteiskuntien tarpeisiin. Uusien arabialaisperäisten vastineiden kehittäminen länsimaisten lainasanojen tilalle on yksi akatemioiden tärkeimmistä tehtävistä. Akatemioilla ei kuitenkaan ole minkäänlaista virallista auktoriteettia, joten niiden tekemän työn vaikuttavuus on vaihtelevaa. Akatemiat eivät myöskään näytä tekevän yhteistyötä keskenään, mikä olisi arabian kielen yhtenäisyyden kannalta kuitenkin tärkeää.

Arabiliiton ideologian juuret voidaan johtaa modernin pan-arabialaisuuden aatteeseen, joka alkoi kehittyä vastustamaan osmanivaltakunnan hallintoa. Erityisesti vastustettiin sen halua levittää turkin kieltä ja kulttuuria arabialueille. Jurji Zaydania (1861–1914) ja nahda-liikettä [3] pidetään yhtenä pan-arabialaisen ajattelun isänä. Zaydan oli tuottelias kirjailija, joka kirjoitti myös historiallisiin tapahtumiin perustuvia romaaneja. Niiden avulla hän loi käsityksen yhteisestä arabien historiasta, jonka synty voidaan ajoittaa esi-islamilaiseen aikaan. Zaydan vaikutti suuresti myös siihen, että modernista standardiarabiasta tuli kaikkien arabikansojen yhteinen kirjakieli paikallisten puhekielten sijaan. Hänen ajattelunsa mukaan arabit muodostavat yhteisen kansakunnan ja kulttuurialueen, joka ulottuu Atlantilta Persianlahteen ja tämä kieleen perustuva side on vahvempi kuin uskonnolliset, etniset tai alueelliset siteet yhteensä. Jurji Zaydan oli alkuperältään libanonilainen ortodoksikristitty, mikä saattoi vaikuttaa hänen ideologiaansa hänen asuessaan maahanmuuttajana Egyptissä.

Monta kielimuotoa

Arabiaa kuvataan joskus makrokieleksi, sillä se pitää sisällään monta eri kielimuotoa. Karkeasti ottaen ne jaetaan klassiseen arabiaan, moderniin kirjakieleen eli standardiarabiaan ja erilaisiin puhekieliin.

Klassinen arabian kirjakieli syntyi Arabian niemimaalla. Vanhimmat varhaisella arabialla kirjoitetut tekstit ovat ensimmäiseltä vuosisadalta, joskin niissä käytettiin nabatealaista kirjoitusta. [4] Varhaisimmat arabialaisilla kirjaimilla kirjoitetut tekstit on ajoitettu 500-luvun alkuun. Näissä teksteissä käytettiin kirjoitusta, joissa yksi kirjoitusmerkki vastasi montaa eri äännettä. Myös ensimmäiset Koraanin säkeet kirjoitettiin tällaisella suuntaa antavalla kirjoituksella. Vähitellen, kun profeetta Muhammadin saamia jumalallisia ilmoituksia alettiin koota ja kirjoittaa systemaattisesti muistiin, syntyi nykyinen kirjoitusjärjestelmä, jossa on 28 konsonanttimerkkiä.

Kuva 1. Qarawiyyin yliopistoa Fesin kaupungissa pidetään maailman vanhimpana yhä toimivana yliopistona. Sen perusti rikkaan tunisialaisen kauppiaan tytär Fatima al-Fihri vuonna 859. Yliopiston yhteyteen perustettu kirjasto on yksi maailman vanhimmista. Sen kokoelmiin kuuluu yli 4000 käsikirjoitusta, kuten 800-luvulta oleva Koraanin käsikirjoitus. Yliopisto oli tärkeä myös arabiankielisen yliopisto-opetuksen kannalta, sillä se vastusti protektoraattiajan ranskalaistamispolitiikkaa ja säilytti arabian opetuskielenä. By Abdel Hassouni – Own work, CC BY-SA 4.0. Kuvan lähde.

Klassisen arabian pohjalta syntyneen modernin kirjakielen lisäksi arabialla on monta puhekielistä muotoa. Ne jaetaan karkeasti läntisiin ja itäisiin sekä kaupunkilais- ja beduiinimurteisiin. Kielimuodot eroavat toisistaan huomattavasti kieliopillisesti, syntaktisesti, sanastollisesti ja ääntämykseltään. Arabian opetuksen kannalta tämä tuottaa ongelmia: Pitäisikö opetuksessa keskittyä vain kirjakieleen vai pitäisikö opettaa myös puhekieltä? Jos opetetaan puhekieltä, minkä alueen kieli se olisi? Kysymys on merkittävä taloudellisesti – opettajien työllisyyden kannalta – ja poliittisesti.

Aakkospolitiikkaa

Arabialaista kirjoitusta, erilaisin diakriittisin lisäyksin, käytetään myös muissa kielissä kuin arabiassa. Tunnetuimpia näistä ovat persia ja sen afganistanilaiset muodot dari ja pashtu, kurdikielet Irakissa ja Iranissa sekä urdu Pakistanissa ja Intiassa. Myös turkkia kirjoitettiin arabialaisilla kirjaimilla vuoden 1928 kielireformiin saakka. Tällöin otettiin käyttöön latinalainen aakkosto, jota täydennettiin modifioiduilla kirjaimilla. Näin pystyttiin luomaan mahdollisimman tarkkaan turkin ääntämystä vastaava kirjaimisto.

Myös monissa muissa maissa on aikaisemmin käytetty arabialaispohjaista kirjoitusta, kuten osassa entisen Neuvostoliiton muslimienemmistöisistä valtioista sekä Bosniassa, Somaliassa, Indonesiassa, Malesiassa ja Filippiineillä.

Arabialainen aakkosto sopi huonosti kaikkiin näihin kieliin, mutta poliittiset ja nationalistiset syyt ovat vaikuttaneet sen käyttämiseen. Kirjaimiston vaihtamisella tai säilyttämisellä on ollut suuri symbolinen merkitys maiden ja kansojen historiassa.

Esimerkiksi Turkissa Mustafa Kemal Atatürk (1881–1938) perusti kielireformin jälkeen turkin kielen kehittämiseen keskittyvän virallisen elimen, Türk dil kurumun. Sen tehtävänä on turkin kielen tutkimuksen kehittäminen ja turkin sanakirjojen tuottaminen. Yksi Türk dil kurumun tehtävistä oli arabian- ja persiankielisten lainasanojen korvaaminen turkkilaisilla. [5] Näin haluttiin osoittaa Turkin itsenäisyyttä ja omavaraisuutta myös kielipoliittisesti.

Myös arabimaissa on ajoittain ollut pyrkimyksiä korvata arabialainen kirjoitusjärjestelmä latinalaisella aakkostolla. Ranskalainen orientalisti Louis Massignon (1883–1962) ehdotti tätä arabian kieliakatemialle Damaskoksessa vuonna 1928. Ehdotus kuitenkin tyrmättiin, sillä sen ajateltiin olevan länsimaiden, ja erityisesti isäntämaa Ranskan, yritys ottaa maa ja sen kulttuuri kokonaan haltuunsa. [6]

Egyptin saavutettua valtiollisen itsenäisyytensä 1920-luvulla egyptiläisillä oli tarve korostaa egyptiläistä identiteettiään. Jotkut halusivat korostaa maan itsenäisyyttä pyrkimällä luomaan uuden kielen, jossa yhdistyisivät arabian kirjakieli ja Egyptin puhekieli. Kieltä kirjoitettaisiin latinalaisella kirjaimistolla. Yksi syy tähän oli se, että näin ajateltiin Egyptin pääsevän lähemmäksi länsimaiden yhteisöä ja kehittyvän nopeammin tieteen ja teknologian aloilla.

Latinalaisen aakkoston uskottiin myös ratkaisevan ongelman, joka liittyy arabian kirjoitusjärjestelmään. Arabiaa kirjoitetaan konsonanttikirjoituksella, jolloin lyhyitä vokaaleja ei merkitä. Näin esimerkiksi muun kielisten erisnimien kirjoittaminen arabiaksi on hankalaa.

Ajatus Egyptin arabian latinaistamisesta nousi uudelleen esiin 1940-luvulla. Kairon kieliakatemian kirjoitus- ja kielioppikomitean johtaja Abd al-Aziz Fahmi julkaisi 1946 kirjan Taysir al-kitaba l-carabiyya bi-l-harf al-latini (Arabian kirjoittamisen helpottaminen latinalaisilla kirjaimilla). Siinä hän esitti, että Egyptin tieteelliselle kehitykselle ja modernisaatiolle olisi hyväksi siirtyä latinalaiseen aakkostoon. Hänenkin ehdotuksensa kaatui, sillä egyptiläisillä oli vahva kulttuurinen side arabialaiseen kirjoitusjärjestelmään. Sen ajateltiin luovan yhteyden arabialaisiin arvoihin ja historiaan.

Egypti – kulttuurikeskus

Standardiarabian asema Egyptin kansallistunteen kehityksessä on ollut merkittävä. Reem Bassiouney analysoi tätä kirjassaan Language and Identity in Modern Egypt (2020). Kun Napoleon tunkeutui Egyptiin (1798–1801) osmanivaltion vastaisessa sodassaan, hän kirjoitutti ranskalaisilla orientalisteilla julistuksen Egyptin kansalle. Julistus oli kirjoitettu arabiaksi ja kairolainen historioitsija Abd al-Rahman al-Jabarti (1753–1825) kävi taistoon valloittajia vastaan kielipolitiikan avulla. Hän vastasi julistukseen monisivuisella kirjoituksella, jossa toi esiin ranskalaisten tuottaman tekstin kielelliset virheet ja liitti nämä valloittajien korruptioon ja ymmärtämättömyyteen.

Esimerkki on kuvaava, sillä näin yhdistettiin hyvä arabian taito vilpittömyyteen ja totuuteen, kun taas huono kielitaito yhdistettiin vilpillisyyteen ja tietämättömyyteen. Arabian osaaminen liitettiin todelliseen egyptiläiseen identiteettiin.

Tähän päivään tultaessa arabian asema egyptiläisen identiteetin luojana on kokenut monia mullistuksia. Näistä merkittävimpiä ovat olleet brittimiehitys (1882–1952), jonka aikana etenkin koulutuksen kielenä vahvistuivat englanti ja ranska, sekä vuoden 1919 vallankumous ja osmanivaltion hajoaminen vuonna 1923, jotka kohottivat egyptiläisten kansallistunnetta. Tärkeä tapahtuma oli myös Tutankhamonin haudan löytäminen 1922, sillä se korosti Egyptin historian erityislaatuisuutta. Myös Egyptin nousu arabiankielisen kulttuurin, kirjallisuuden, elokuvien, TV-sarjojen ja musiikin johtavaksi keskukseksi on ollut merkittävä tekijä arabian kielen ja kansallistunteen kehitykselle.

Kuva 2. Juliste, jossa mainostetaan Umm Kulthumin konserttia Jerusalemissa tishrin al-awwal -kuun 8. ja 9. päivä. Umm Kulthum (31.12.1898 tai 4.5.1904–3.2.1975) oli egyptiläinen laulaja, joka oli rakastettu esiintyjä kaikkialla Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa. Hän oli tärkeä myös arabian kielen kannalta, sillä hän edisti sekä Egyptin arabian että kirjakielen asemaa kulttuurikielenä koko alueella. Laulamalla Egyptin arabiaksi hän teki sitä tunnetuksi kulttuurikielenä, ja laulamalla sekä moderniin että klassiseen runouteen sävellettyä musiikkia hän toi myös kirjakieltä tutummaksi koko kansalle. By Private collection of Saleh Abdel Jawad – The Storyteller of Jerusalem EPUB file, Public Domain. Kuvan lähde.

Kaikissa arabimaissa vallitseva diglossia-tilanne on ollut ja on yhä merkittävä poliittinen ja nationalistinen tekijä. [7] Standardiarabia on käytännössä kieli, jota vain osa kansalaisista hallitsee, sillä se ei ole kenenkään äidinkieli eikä spontaani puhekieli. Diglossiaa on pidetty yhtenä syynä poliittiseen pysähtyneisyyteen arabimaissa. Sitä on ajoittain pidetty syntipukkina kaikkiin poliittisiin ja sosiaalisiin ongelmiin: luku- ja kirjoitustaidottomuuteen, hyvinvoinnin epätasaiseen jakautumiseen ja jopa demokratiavajeeseen. Kun hallinnon ja lainsäädännön kieli on standardiarabia, on oletettavaa, että valta keskittyy kirjakieltä hyvin hallitseville. Pääsy virallisen tiedon lähteille on kiinni kielitaidosta.

Kielellä tehtiin Egyptissä politiikkaa myös tammikuun 2020 vallankumouksen yhteydessä. Esimerkiksi Tamir-niminen mies soitti Nile TV:n studioon 3.2.2020 ohjelmaan, jossa käsiteltiin ajankohtaisia yhteiskunnallisia asioita. Mies väitti olleensa suoraan yhteydessä Tahrir-aukiolla protestoiviin ihmisiin. Hänen mukaansa nämä eivät puhuneet arabiaa vaan englantia, eivätkä täten voineet olla egyptiläisiä.

Toisessa tapauksessa al-Hayat al-yawm -nimisessä ohjelmassa väitettiin, että Tahririlla mieltään osoittavat ihmiset vain ”näyttävät egyptiläisiltä, ja heille on Lontoossa opetettu Egyptin arabiaa.” He eivät siis ole ”oikeita” egyptiläisiä. Bassiouney näkee tässä propagandassa kaikuja Britannian miehityksen ajoilta, jolloin korostettiin Egyptin puhekieltä standardiarabian sijaan. Monissa arabimaissa puhekielten suosiminen ja jopa tutkiminen on tulkittu merkiksi länsimaiden halusta hajottaa arabimaailma ja tuhota niiden yhteinen kieleen perustuva arabi-identiteetti.

Monikielinen Marokko

Marokon liittyminen Arabiliittoon kaksi vuotta itsenäistymisensä jälkeen 1958 oli tärkeä kielipoliittinen päätös. Marokko oli ollut Ranskan protektoraatti vuodesta 1912, ja ranska oli Marokon virallinen kieli. Ranskaa käytettiin opetuskielenä kaikilla tasoilla ja kaikissa valtiollisissa organisaatioissa. Marokon kielipolitiikassa alkoi 1960-luvulla massiivinen arabialaistamisprojekti, jonka tarkoituksena oli tehdä arabiasta ainoa koulutuksen kieli. Työ edistyi hitaasti, sillä pätevistä arabiaa taitavista opettajista ja arabiankielisestä oppimateriaalista oli kova pula. Lisäksi monet ajattelivat, ettei arabia sovellu koulutuksen ja tieteen kieleksi. Arabialaistamispolitiikan tarkoituksena oli kuitenkin kansallisen identiteetin luominen ja säilyttäminen siirtomaa-ajan jälkeen.

Nykyään arabia on Marokon virallinen kieli. Ranskalla on kuitenkin maassa vahva asema. Ranskankielisiä sanomalehtiä ilmestyy paljon, ja televisiosta voi seurata ranskankielisiä uutisia ja muita ohjelmia päivittäin. Ranskan osaamista pidetään sivistyksen merkkinä ja mahdollisuutena päästä osalliseksi länsimaisesta kehityksestä.

Marokon toinen virallinen kieli vuodesta 2020 on tamazight. Tamazight on yleisnimitys ns. berberikielille. [8] Vaikka Marokko identifioituu arabimaaksi, enemmistö marokkolaisista ei ole arabeja. Arvioiden mukaan tamazightin äidinkielisiä puhujia on ainakin 50 % maan asukkaista. Tarkkaa määrää on mahdotonta sanoa. Valtaosa amazigheista on kaksikielisiä ja puhuu myös Marokon arabiaa.

Kuva 3. Neo-Tifinagh -kirjoitus on 1900-luvulla kehitetty aakkosto, jota käytetään Marokon kouluissa kielen opetuksessa. Tamazightia on opetettu marokkolaisissa kouluissa vuodesta 2003. By Mohamed Amarochan – Own work, CC BY-SA 3.0. Kuvan lähde.

Tamazight-kielten asema Marokossa on ollut päinvastainen kuin ranskan. Koska se on nykypäiviin asti ollut vain puhuttu kieli, sen olemassaoloa ei aikaisemmin edes tunnustettu. Ranskalaiset hallitsijat eivät juuri välittäneet marokkolaisten äidinkielistä, mutta Marokon arabialaistamisprosessin aikana tamazightin puhujien kielellisiä oikeuksia poljettiin surutta. Ajoittain kielen puhuminen esimerkiksi kouluissa oli kiellettyä – aivan kuten saamen puhuminen suomalaisissa kouluissa. Maasta haluttiin muovata arabiaa puhuva kansakunta.

Tilanne ei ole yksinkertainen myöskään arabiankielisille marokkolaisille. Marokon virallinen kieli on standardiarabia, joka ei ole sen paremmin marokkolaisten kuin kenenkään muunkaan äidinkieli. Marokon puhekieli, ns. darija/dariža, eroaa standardiarabiasta kieliopiltaan, ääntämykseltään ja sanastoltaan. Marokkolaislapset, olivatpa he amazigheja tai arabeja, oppivat arabian kirjakielen koulussa, vieraana kielenä.

Kielen ja nationalismin dilemma

Kielen ja nationalismin suhde arabimaissa on monimutkainen. Toisaalta arabimaiksi lasketaan monet sellaisetkin maat, joiden kansalaisista iso osa ei puhu arabiaa äidinkielenään. Toisaalta kieli on tärkeä arabi-identiteetin määrittelijä, ja vaikka arabialla on erilaisia muotoja ja puhekieliä eri alueilla, halu säilyttää arabian kirjakieli yhteisenä kielenä on vahva.

Kysymys siitä, onko arabia yksi vai monta kieltä, on poliittisesti latautunut. Joissakin tilanteissa on korostettu, että kaikki arabit ymmärtävät toisiaan puhekielestä tai murteesta riippumatta, vaikka näin ei ole. Varsinkin uskonnollisissa yhteyksissä halutaan uskoa, että kaikki ymmärtävät Koraanin kieltä. Todellisuudessa valtaosa arabiankielisistäkin muslimeista osaa Koraanin tekstejä ulkoa ilman, että ymmärtää itse kieltä.

Kieli on politiikan väline. Sillä on luotu kansallisuusaatetta ja korostettu sitä, kuka kuuluu yhteisöön. Kielipolitiikka voi olla tapa kieltää kielellisten vähemmistöjen oikeudet käyttää ja opiskella omaa äidinkieltään ja kyseenalaistaa heidän kuulumisensa joukkoon. Tuorein esimerkki tästä on Israelin uusi peruslaki vuodelta 2020, joka poisti arabialta virallisen kielen aseman. Lakia on pidetty rasistisena ja arabien ihmisoikeuksia polkevana. Arabeja on Israelin väestöstä noin viidennes.

Kielet muuttuvat jatkuvasti. Kaupungistuminen ja media yhtenäistävät kielenkäyttöä kaikkialla. Standardiarabian kannalta suuri muutosvoima on viime vuosina ollut ylikansallinen TV- ja radiotoiminta. BBC:n standardiarabiankieliset lähetykset alkoivat jo vuonna 1938, mutta vasta 1996 perustettu qatarilainen al-Jazeera nousi laajalti seuratuksi arabiankieliseksi vaikuttajaksi. Sen kilpailijaksi perustettiin 2003 Dubaissa toimiva, saudirahoitteinen al-Arabiyya. Venäjällä on toiminut vuodesta 2007 RT Arabic ja Kiinassa 2009 lähtien CGTN Arabic (entinen CCTV). Kanavien vaikutus arabiaan on ollut mullistava. Standardiarabiasta on tullut elävä puhuttu kieli ja, vaikka se ei ole kenenkään äidinkieli, sen osaaminen ylikansallisena sivistyskielenä on saanut aivan uuden merkityksen. Kieleen perustuvan arabi-identiteetin säilymisen ja vahvistumisen näkökulmasta tämä on tärkeä muutos.

[1] Maailman muslimeista arabeja on kuitenkin vain noin 15–20 %.

[2] Arabiliitto perustettiin 1945. Perustajajäseniä olivat Egypti, Irak, Saudi-Arabia, Libanon, Jemenin arabitasavalta, (Trans)Jordania ja Syyria. Myöhemmin yhteisöön ovat liittyneet Libya, Sudan, Marokko, Tunisia, Kuwait, Algeria, Jemenin kansantasavalta, Bahrain, Oman, Qatar, Yhdistyneet arabiemiraatit, Mauritania, Somalia, Palestiina, Djibuti ja Komorit. Jemenit yhdistyivät vuonna 1990.

[3] Al-Nahda -liike (arab. herääminen, renessanssi) kehittyi 1900-luvun vaihteessa Egyptissä ja Levantissa. Se pyrki edistämään alueen kulttuuria, politiikkaa ja älyllistä elämää.

[4] Nabatelaista kirjoitusta käytettiin 2. vuosisadalla eaa. Siitä ovat kehittyneet sekä heprean että arabian aakkosto.

[5] Nykyään kieltä pyritään suojelemaan englanninkielisiltä lainoilta.

[6] Syyria itsenäistyi vuonna 1944, mutta ranskalaiset joukot pysyivät maassa vielä pari vuotta.

[7] Diglossialla tarkoitetaan kielitilannetta, jossa samalla kielellä on kaksi eri muotoa. High variety on arvostettu, ”oikea” kieli. Low variety on kansan kieltä, jota pidetään turmeltuneena ja vähempiarvoisena. Kieliä käytetään eri tilanteissa ja niillä on erillinen funktionsa kieliyhteisössä. Nykyään kuitenkin arabian kohdalla puhutaan mieluummin jatkumosta, jossa rajat eri kielimuotojen välillä ovat liukuvia.

[8] Arabit lainasivat roomalaisilta sanan barbaricus, jolla tarkoitettiin muita kieliä kuin latinaa puhuvia ihmisiä. Arabiaksi sanasta tuli barbari ja kielestä barbariyya. Koska monet tamazightin puhujat pitävät sanaa halventavana sen alkuperän takia, on suositeltavaa käyttää ihmisistä sanaa amazigh (mon. imazighen), jonka merkitys on ’vapaa mies’, ja kielestä sanan feminiinimuotoa tamazight.

Sylvia Akar on islamin tutkimuksen ja arabian kielen yliopistonlehtori Helsingin yliopistossa.

Lähteet

Bassiouney, Reem (2020) Language and Identity in Modern Egypt. Edinburgh: Edinburgh University Press 2020.

Ennaji, Moha (2005) Multilingualism, Cultural Identity, and Education in Morocco. New York, NY: Springer Publishing.

Versteegh, Kees (2020) The Arabic language. Edinburgh: Edinburgh University Press.

Reilun kasinon luokitus:
  • JOYCASINO
    JOYCASINO

    Paras online-kasino! Rekisteröidy bonuksia!

  • CASINO-X
    CASINO-X

    Rehellinen ja luotettava kasino!

Mitkä online-kasinot ovat parhaat?

;-) :| :x :twisted: :smile: :shock: :sad: :roll: :razz: :oops: :o :mrgreen: :lol: :idea: :grin: :evil: :cry: :cool: :arrow: :???: :?: :!: