Yako Casinolta ilmiaskierroksia ja antiikin Kreikan tunnelmaa

Reilun kasinon luokitus:
  • JOYCASINO
    JOYCASINO

    Paras online-kasino! Rekisteröidy bonuksia!

  • CASINO-X
    CASINO-X

    Rehellinen ja luotettava kasino!

Yako Casino kokoaa spartalaiset taisteluun!

Yako Casino tarjoaa ilmaiskierroksia vanhaan kreikkalaiseen tyyliin! Kun ennen taisteltiin keihäillä, nyt taistellaan pelikoneilla!

Jaossa 30 000 ilmaiskierrosta

Yako Casino jakaa peräti 30k ilmaiskierrosta heinäkuussa ja 7500 joka viikko. Tässä kisassa täytyy osoittaa todellista spartalaista luonnetta, sillä voin 300 parasta pääsee niiden makuun.

Talleta ja pääset YakoSpartalaiseksi

Kun talletat ja pelaat vähintään 20e edestä, niin sinusta tulee YakoSpartalainen. Tämä on kunnia-asema, mutta ei action tähän lopu. Saat joko tekstarilla tai sähköpostilla arvoituksen, joka sinun täytyy ratkaista. Vain tämän viestin kautta pääset YakoSpartalaiseksi. 25 ilmaiskierrosta tarjotaan Gunnari-slottiin!

Kampanja päättyy torstaina klo 22 ja ilmaiskierrokset voit pelata ainoastaan kannettavissa laitteissa. Ilmaiskierroksilla on 25-kertainen kierrätysvaatimus ja voittokatto 5000e.

Talletusbonus ja ilmaiskierroksia uudelle pelaajalle

Hyppää taisteluun, ylene YakoSpartalaiseksi ja poimi 25 ilmaiskierrosta. Tähän lisäksi kannattaa hyödyntää Yako Casinon talletusbonus (100% 222 euroon asti). Tämän lisäksi tippuu vielä 222 ilmaiskierrosta.

Samankaltaiset uutiset

Evolution Gaming on tehnyt muhkean tarjouksen ostaa NetEntin osakkeita. Tällä liikkeellä voi olla mielenkiintoisia seurauksia koko nettikasinomarkkinalla. Lue lisää!

Reilun kasinon luokitus:
  • JOYCASINO
    JOYCASINO

    Paras online-kasino! Rekisteröidy bonuksia!

  • CASINO-X
    CASINO-X

    Rehellinen ja luotettava kasino!

Vedonlyöntikohteita on monenlaisia ja nyt on aika tutkia vaihtoehtoja perinteisen urheilun sijaan! Oli mielenkiinnon kohteesi sitten jalkapallo tai politiikka, kohteita löytyy reippaasti.

Vedonlyönti ei ole vain urheiluhulluille vaan vetoa voi lyödä myös niin politiikan, kuninkaallisten ja viihteen saralla. Lue Kasinohain artikkeli aiheesta!

Tästä kasinokahakasta meinasi tulla tasapeli, mutta katso täältä kuka kiilasi viime hetkillä täpärästi ohi! Kamppailussa kaksi erityistä kasino-klassikkoa.

joulukuu 6, 2020 Lue tästä

”Miksi hait elävät suolaisessa vedessä? Koska pippuri saa ne aivastamaan.”

KasinoHai

Kasinohai.com esittelee parhaat suomalaiset nettikasinot!

Ota yhteyttä: info @ kasinohai.com

Kasinohai.com © -sivuston omistaa ja sitä operoi Traffic Lab ApS

Pyöräytä ja voita!

Kokeile onneasi markkinoiden haimaisimmassa kolikkopelissä – olet jo valmiiksi voittaja. Saat kolme ilmaiskierrosta päästäksesi alkuun!

Historian luokka verkossa

Historian, yhteiskuntaopin ja elämänkatsomustiedon opetuksen teemasivusto.

Antiikin aika

Eurooppalaisen kulttuurin juuret löytyvät menneisyydestä. Muinoin mennyttä jäsennettiin myyttien kautta. Myytit antoivat kertomusten muodossa vastauksia elämän peruskysymyksiin (esim. Kalevala, Raamattu, Odysseia). Nykyisin mennyttä jäsennetään tieteellisesti historiantutkimuksen kautta. Euroopan historia jaetaan kolmeen karkeaan ajanjaksoon: antiikki, keskiaika ja uusi aika.

Antiikin (n.800 eaa.–400 jaa.) aloitti kreikkalaisen kulttuuripiirin kehittyminen, joka tapahtui myös vuorovaikutuksessa ei-eurooppalaisten kansojen kanssa (esim. kirjoitustaito). Kreikkalaiset eivät olleet yhtenäinen kansa, vaan väestö ja valta keskittyi poliksiin eli kaupunkivaltioihin. Yhteinen myyttiperinne ja kieli yhdisti kuitenkin kreikkalaisia (mm. Ilias ja Odysseia).

Kreikkalaisen kulttuurin nousu perustui aineelliselle pohjalle, tuottavalle merikaupalle ja maanviljelylle. Antiikin Kreikkaa pidetään länsimaisen kulttuurin kehtona, koska monien nykykulttuurin ilmiöiden juuret ovat välimeren alueella (runous, olympialaiset, demokratia, teatteri, arkkitehtuuri, veistokset, tarinat). Tärkein antiikin perinne eurooppalaiseen elämänkatsomukseen on filosofia.

Kirjaimellisesti filosofia tarkoittaa viisauden rakastamista, ensimmäiset filosofit pyrkivätkin uskonnon ja myyttien sijaan vastaamaan elämän peruskysymykseen järjellä (Esim. Thales -> elämä on syntynyt vedestä). Sofistit olivat filosofeja, jotka keskittyivät puhetaidon opettamiseen – totuuden etsimisen sijaan. Huippunsa kreikkalainen filosofia saavutti kolmen opettaja-oppilas –ketjussa: Sokrates (469-399 eaa.), Platon (427–347 eaa.) ja Aristoteles (384 eaa. – 322. eaa). Yhdessä he loivat länsimaisen filosofian perustan, jossa korostuvat totuus, hyvyys ja kauneus. Kreikkalaisen kulttuurin kukoistus päättyi Aleksanteri Suuren (356-323 eaa.) valloituksiin. Itämaisten vaikutteiden yhdistyminen kreikkalaiseen kulttuurin synnytti hellenismin eli kreikkalaismaiseen kulttuurin.

Kreikkalainen kulttuuri jäi elämään myös Rooman kautta (mm. monijumaluus), josta tuli mahti-imperiumi 100-l eaa. Roomalaiset olivat omimmillaan sotimisessa, rakentamisessa ja hallinnossa. Hajota ja hallitse oli roomalaisten tunnettu taktiikka, jossa valloitetut alueet pidettiin eriarvoisena. Rooman tärkeimpiä perintöjä eurooppalaisuudella on oikeuskäytännöt (mm. asianajajat, julkinen kirjattu laki). Roomaa ruokittiin maaseudulta käsin, minkä vuoksi kaupungissa oli paljon toimetonta köyhälistöä. Kansa pidettiin tyytyväisenä ”leivällä ja sirkushuveilla” (esim. gladiaattori taistelut Colosseum-amfiteattereissa). Stoalaisuus on roomalaisen filosofian ydintä: viisaat ymmärtävät kohtalon tarkoituksen ja näin ovat tyyniä yllätyksien edessä, jotka tulevat heidän ulkopuoleltaan. Länsi-Rooma tuhoutui 400-l jäädessään kansainvaelluksien alle.

Uskonto on yleiskäsite kulttuurin osa-alueelle, jossa pohditaan kuolemaa sekä pyhyyttä ja yliluonnollista. Suurimmat uskonnot ovat muokattu rituaaliksi eli tavoiksi ja ns. kirjauskonnoiksi. Kristinusko on vaikuttanut merkittävästi eurooppalaiseen kulttuuriin. Kristinusko pyhä kirja, Raamattu, on oikeastaan kirjasto: sillä on yli 30 kirjoittajaa 1000 vuoden ajalta. Vanha testamentti kuvaa juutalaisten myyttistä historiaa; uusi testamentti kertoo Jeesuksen opetuksista ja elämästä. Myös Koraanissa Jeesus kuvataan profeettana. Jeesus Nasaretilaisen (7–2 eaa. – n. 26–36 jaa.) uskotaan raamatun mukaan syntyneen neitseellisesti ja sovittaneen kuollessaan ihmiskunnan synnit. Jeesus ei itse perustanut uskontoa, vaan erityisesti Paavalilla (n. 3-14 – 63–64) oli tärkeä rooli kirkon organisoimisessa. Kristinusko oli pitkään vainottu juutalaislahko, kunnes 300–400-luvuilla monet hallitsijat kääntyivät kristinuskoon valtapoliittisista syistä. Kristinusko tulisi määrittämään vahvasti tuhatvuotista keskiaikaa.

TEHTÄVÄT:

Tavoite: Antiikin ajan sisällöt, teknologia (töiden jakaminen, yhteinen muokkaaminen), oppimistaidot (töitten ääneenlukeminen tallentimeen)

1) Tehkää tiivistelmä siitä mikä oli Antiikin aika: a) Kreikka) b) Aleksanteri Suuri & hellenismi) c) Rooma

  • n. 5 ranskalaista viivaa per kohta
  • Ajalle ominaisia piirteitä?
  • Mitä on jäänyt perinnöksi jälkipolville?
  • Taustatekijät jotka vaikuttivat alueiden nousuihin (esim talous)?
  • Ajanjakso vuosina?
  • Maantieteellinen vaikutusalue?

2) Valitkaa yksi teema johon perehdytte tarkemmin:

  • Esim. Teatteri, filosofia, taide, kirjallisuus, olympialaiset/urheilu, demokratia

–Teemaa olisi hyvä jatkaa myös muiden aikakausien kohdalla

3) Opiskelutaidot: Ryhmä jakaa oman teemansa muille esim. onedrivessa

4) Opiskelutaidot: lukekaa muistiinpanonne ääneen kännykän tallennusohjelmaan. Voitte kerrata kokeeseen kuuntelemalla äänitteen.

Antiikin aikana ympäristöä tuhottiin surutta

Monet luulevat, että antiikin aikana elettiin täydellisessä harmoniassa luonnon kanssa. Tutkimusten valossa käsitys on kuitenkin virheellinen: antiikin kansat päinvastoin riistivät luontoa ja aiheuttivat paljon korjaamattomia ympäristövahinkoja.

Monet luulevat, että antiikin aikana elettiin täydellisessä harmoniassa luonnon kanssa. Tutkimusten valossa käsitys on kuitenkin virheellinen: antiikin kansat päinvastoin riistivät luontoa ja aiheuttivat paljon korjaamattomia ympäristövahinkoja.

Eläinten tappaminen oli hupia

Rooman valtakunnan areenoilla järjestettiin noin 700 vuoden ajan eläin­taisteluita, venationes, joissa tapettiin arviolta vähintään 2,5 miljoonaa eläintä.

Se muutti Välimeren alueen luontoa ja eläimistöä lopullisesti.

Sotapäällikkö Marcus Nobilior tapatti ensimmäisenä leijonia ja panttereita ammattimetsästäjillä vuonna 186 eaa., ja show sai suuren suosion. Vuonna 169 eaa. suuremmassa näytöksessä lah­dattiin jopa 63 leopardia ja 40 karhua hurraavan yleisön edessä.

Pitääkseen kansan tyytyväisenä vallanpitäjien oli järjestettävä yhä verisempiä esityksiä. Esimerkiksi sotapäällikkö Pompeius antoi vuonna 55 eaa. keihästää peräti 600 leijonaa ja 20 norsua. Norsujen kärsimyksiä seurannut poliitikko Cicero kirjoitti:

”Mitä iloa voi sivistynyt ihminen saada siitä, että upea eläin lävistetään metsästyskeihäällä?”

Eläintaistelut olivat niin suosittuja, että Rooman valtakunnan eläimet kävivät pian vähiin. Esimerkiksi Kilikiassa (nyk. Turkissa) prokonsulina toiminut Cicero kielsi viimeisten leopardien pyydystä­misen taisteluja varten, kun ne olivat jo lähes kadonneet. Eläimiä hankittiinkin sitten pääasiassa Pohjois-Afrikasta.

Colosseumin vihkiäisissä vuonna 80 jaa. lahdattiin 9 000 eläintä, mutta ennätyksen teki keisari Trajanus 27 vuotta myöhemmin tapattaessaan yhteensä huimat 11 000 eläintä.

Roomalaiset ja kreikkalaiset metsästivät villieläimiä, jotka olivat muutenkin uhattuina niiden elinympäristöjen pienentyessä.

Eläimiä metsästettiin armotta

Rooman eläintaistelut eivät olleet ainoa syy eläinlajien katoamiseen. Kreikkalaiset ja roomalaiset myös metsästivät huvikseen varsinkin isoja eläimiä, jotka näin ajettiin elinalueiltaan.

300-luvulla jaa. eräs kirjoittaja valitti, että norsut olivat kadonneet Pohjois-Afrikasta, leijonat Kreikasta ja virtahevot Niililtä.

Eläinlajeja hävisi antiikin aikana

Ajanlaskumme alun tienoille asti Kreikassakin eli leijonia ja Pohjois-Afrikassa laidunsi villiaaseja ja sarvikuonoja.

Rooman valtakunnan laajentuessa ne ja monet muut lajit katosivat aiemmilta elinalueiltaan.

Jo antiikin aikana runoiltiin kaihoisasti Pohjois-Afrikan eläinkadosta:

”Sinun karuilla tasangoillasi eivät enää kulje peto­laumat etkä sinä enää vapise leijonien karjuessa, sillä keisari on pyytänyt niitä valtaisat määrät verkkoihinsa.”

Nälkäiset eläimet areenalla

Kaikenlaisia eläimiä virta­hevoista karhuihin ja härkiin vangittiin näytöksiä varten. Niitä nälkiinnytettiin ennen taistelua, jotta ne kävisivät villisti toistensa kimppuun.

5 kadonnutta lajia

1. Leopardi

Nimi: Panthera pardus

Kato: Tutkijat kiistelevät siitä, koska leopardi katosi Euroopasta. Kreikasta on löytynyt ajanlaskumme ensimmäiselle vuosisadalle ajoitettuja leopardin luita, mikä viittaa siihen, että laji katosi antiikin aikana.

5 kadonnutta lajia

2. Leijona

Nimi: Panthera leo europaea

Alue: Kreikka ja Balkan

Kato: Filosofi Aristo­teleen (384–322 eaa.) teksteistä tiedetään, että Kreikassa eli leijonia vielä hänen aikanaan. Vuoden 100 jaa. tienoilla ne olivat kadonneet Euroopasta metsästyksen vuoksi.

5 kadonnutta lajia

3. Karhu

Nimi: Ursus arctos crowtheri

Kato: Ruskeakarhun alalaji atlaskarhu eli aikanaan Pohjois-Afrikassa Marokosta Libyaan. Roomalaisten metsästyksen jäljiltä sitä oli lopulta vain Atlasvuorilla, ja se hävisi 1800-luvulla.

5 kadonnutta lajia

4. Sarvikuono

Nimi: Ceratotherium simum

Kato: Antiikin lähteiden mukaan isosarvikuonoja eli aikanaan Pohjois-Afrikassa. Ilmeisesti roomalaiset tappoivat lajin alueelta.

5 kadonnutta lajia

5. Norsu
Nimi: Loxodonta africana pharaoensis

Kato: Pohjois-Afrikan norsua eli laajalti Pohjois-Afrikassa. Antiikin aikana niitä käy­tettiin sodassa mutta niitä myös metsästettiin. Ne katosivat pian roomalaisten vallattua alueen.

Miljoonia puita savuna ilmaan

Antiikin suurin saastuttaja oli metalli­teollisuus. Kreik­kalaiset ja roomalaiset rakensivat muun muassa raudan ja hopean valmistusta varten masuuneita, joiden lämmittäminen aina tuhanteen asteeseen vaati valtavasti puuhiiltä. Yhteen puuhiilitonniin tarvittiin seitsemän tonnia puuta.

Ateenan kuulut hopeakaivokset Laurionissa tuottivat vuosittain 2,6 tonnia hopeaa, jonka jalostamiseen on tutkijoiden mukaan tarvittu yli 5 000 tonnia puuta.

Rooman raudan­sula­tuksen keskuksessa Populoniassa Rooman pohjoispuolella poltettiin niin paljon puuta, että se vastasi 4 000 metsäneliökilometrin vuosikasvua.

Arkeologien laskelmien mukaan Välimeren alueelta kaadettiin antiikin metalliteollisuuden takia ainakin 280 000 neliökilometriä metsää.

Metallinsulatuksessa syntyi myös erittäin myrkyllisiä kaasuja. Esimerkiksi hopeamalmissa on runsaasti lyijyä, josta osa höyrystyy sulatuksessa.

Yksin Espanjassa sijainneen rooma­laisen Rio Tinton kaivoksen hopean sulattamisesta vapautui ilmakehään niin paljon lyijyä, että sitä on havaittu jopa Grönlannin sisämaan jäätiköltä.

Mahtavia vuoria lohkottiin paloiksi

Temppeleitä ja muita suuria ja vaikuttavia rakennuksia varten tarvittiin runsaasti marmori- ja kalkkikivilohkareita. Kreikkalaiset tuottivat yksin Parthenonin temp­peliin 20 000 tonnia marmoria Ateenan pohjoispuolelta.

Kalkkikivilouhoksesta Syrakusan läheltä on puolestaan tutkijoiden arvioiden mukaan louhittu antiikin aikaan yli 112 miljoonaa tonnia kiveä.

Myös roomalaiset rakensivat suuria kivisiä temppeleitä kaikkialle valtakuntaansa. Antiikin kansojen rakennuskivien tarve jätti maisemaan ikuiset arvet.

Kaivokset tuhosivat maisemaa

Kreikkalaisten ja varsinkin roomalaisten kaivosteollisuus oli vaikuttavaa mutta myös erittäin tuhoisaa. Viimeisellä vuosi­sadalla ennen ajanlaskumme alkua roomalaiset louhivat 50 tonnia hopeaa vuosittain.

Jokaista hopeatonnia kohti oli murskattava 100 000 tonnia kallioita ja maata. Tuhoisinta oli roomalaisten hydraulinen louhinta, jossa kokonaisia vuoria räjäytettiin veden avulla.

Jordaniasta Englantiin asti on yhä nähtävillä karun näköisiä roomalaisten vanhoja kaivosalueita.

Viljely synnytti kivierämaita

Vuoden 360 eaa. tienoilla kreikkalainen filosofi Platon kirjoitti kaihoisasti ajoista, jolloin Kreikan vuoria peittivät metsät:

”Verrattuna entiseen jäljellä ovat vain riutuneen ruumiin luut – – kaikki rikas ja pehmeä maa on poissa, ja jäljellä on enää pelkkä maiseman luuranko.”

Metsät hakattiin, jotta saatiin viljely- ja laidun­maita. Hakkuiden jälkeen talven sateet huuhtoivat vähitellen pintamaan jokiin ja niistä edelleen mereen. Jäljelle jäi karu vuorenrinne, jossa kasvoi vain heinää ja kituliaita pensaita.

Roomalaiset toistivat kreikkalaisten virheitä ja kaatoivat suuria metsäalueita muun muassa Italiassa, Espanjassa ja Portugalissa samanlaisin seurauksin.

Vielä huonommin kävi Pohjois-Afrikassa, joka sekin oli aikanaan vehmaan metsäistä seutua. Runoilija Lucanus kuvaili muutosta Marokossa: ”Koskemat­tomiin metsiin tulivat meidän kirveemme; maan ääristä me haemme juhlapöytämme.”

Metsien paikalle roomalaiset kylvivät vehnää, mutta se ei riittänyt torjumaan eroosiota, ja niin hedelmällinen maa valui Välimereen.

Reilun kasinon luokitus:
  • JOYCASINO
    JOYCASINO

    Paras online-kasino! Rekisteröidy bonuksia!

  • CASINO-X
    CASINO-X

    Rehellinen ja luotettava kasino!

Mitkä online-kasinot ovat parhaat?

;-) :| :x :twisted: :smile: :shock: :sad: :roll: :razz: :oops: :o :mrgreen: :lol: :idea: :grin: :evil: :cry: :cool: :arrow: :???: :?: :!: